Tässäpä nämä pikkuruiset babylegsit, jotka sain valmiiksi epäilyistäni huolimatta eilen. Kiitokset siitä alppihiihdon joukkuekisalle sekä erityisesti mummille, joka oli superonnellinen saadessaan hoitaa pientä ja samalla soi minulle rauhaisan ja nautinnollisen hetken kutimien kanssa. Idolssien loppuun sain sitten kotona pääteltyäkin pikku työni. Kiitos Virvelle ihanista päättelyneuloista !!!  Malli on siis ihan peruspötköä 2o, 1 n, silmukoita 52, lanka pääsiäisväri-koolattu vitivalkoinen Bambino. Jos oikein tarkkoja ollaan niin toinen on levennetty malli, kun hoksasin ekaa tehdessä, että tulipa liian vähän silmukoita. Olin sitten laiska ja levensin muutaman kerran ja toisen tein suoraan 52s, et sikäli on vähän klappia, mutta ei se käytössä haittaa. Noita legsejä kyllä voisi kutoa samantien useammat, jotta on sitten viemisiä kavereille kun vauvojen aika koittaa. Vielä vähän jäi tuota sävyä jäljelle, jotain pientä vielä siitä saa. Seuraavaksi taidankin uppoutua hetkeksi neulemallien ihanaan maailmaan.

403148.jpg

Tämä kuva on nyt sitten otettu uudella kameralla. Vielä on opettelemista näissä digihommissa ja pitää hommata riittävän iso muistikortti, mut olen tosi iloinen, että nyt saa vihdoin diggailla. Kiitoksia kameravinkin antajille, mielestäni oli ihan hirveän vaikeaa yrittää päättää, mikä olisi just itselle sopiva kamera. Päädyin sitten nettianttilan canon powershot a700, koska siinä oli 6x zoomi ja hinta oli vielä kohtuullinen. Vesitiiviitä pusseja saanee, joten kokeillaan sellasella sitten siellä vauvauinnissa. Ensi lauantaina päästään ekan kerran pulikoimaan, kun viime viikolla ei mentykään kun tytölle tuli kokovartaloihottuma, joka onneksi hävisi muutamassa päivässä. Sellaista punaista pikku röpölää (karkeaa kananlihaa) maha, selkä, olkapäät ja reidet. Joku ehdotti vauvarokkoa, mutta ei ollut kuumetta. Ehkä se oli sitten reaktio rokotukseen tai johonkin muuhun. Pääasia, että punotus häipyi, oli aika ilkeän oloinen pahimmillaan.

Olin lukevinani jostain (en enää muista missä), et Seinäjoellakin olisi neuletapaaminen. Olikohan se jo. Sinne voisin joskus päästä käymään, jos hyvin sattuu kun täällä eteläisellä Pohjanmaalla pyöritään.